Retroa retroa :D

Voi kuinka iloiseksi sitä tulee, kun saa jotain pientä aikaan. Ompelin kauan projektina olleen retrohaalarin vauvuudelle - juuri sopivasti 5kk-päivän kunniaksi <3. Kokoa on vielä liikaa, koska olin sen verran pessimisti, että aloitin projektin reilusta koosta, siltä varalta että homma kestää :D     

Nyt Hänen Vauvuutensa on 66 cm ja reilut 7kg, joten tämä 74-senttinen (varmaankin reilu koko) haalari lienee kesällä sopiva.  Ja silloinhan sitä on muutenkin hyvä pitää. Kaavana on jo varmasti monille tuttu Ottobre designin Mustikka-haalari. Aloittelijana olen noudattanut kaavaa ja työohjetta orjallisesti. Kankaana on Lasten Metsolan ruskea traktorijoustofrotee. Resorit ja taskut ovat myös Metsolasta. Olen lopputulokseen ihan tyytyväinen, tuli ihan meidän vauvan näköinen juttu! Ja tuli ihan oma lapsuus mieleen :)

Paluuta arkeen, ompelusulkeisia ja kuinka vanhakin koira joskus oppii uutta

Ylläksen viikko on nyt sitten historiaa, harmi kyllä. Toisaalta nautin aina kotiin ja turvalliseen arkeen palaamisestakin (varsinkin lapsiperheen näkökulmasta). Lomaviikko meni todella nopeasti ja rinteeseenkin ehdin kolmena päivänä. Yhtenä päivänä mentiin miehen kanssa yhdessä (todellista laatuaikaa) ja yhtenä päivänä laskettelin hyvän ystävättären kanssa, joka on samassa elämäntilanteessa (laatuaikaa sekin). Kolmas rinne(ilta)päivä vierähti ihan yksin mäessä, en vain voinut vastustaa auringonpaistetta ja tilaisuutta, joka oli tarjolla, kun lastenhoitoapua oli käytettävissä :D

Muut päivät vietettiin perheen kanssa, kävimme mm. Lainion lumikylässä - hieno paikka! Alla oleva jääveistos tervehti meitä siellä. Ja paljon muuta - kuvittelin rakennelmaa paljon pienemmäksi mutta siellähän oli lumi- ja jääveistoksia, juhlasaleja ja uniikkeja jäähotellihuoneita ihan nokko.

Lomalla koetin parannella pahaa saumurikuumetta. Menestyksettä - marssin jo tiistaina saumurikauppaan ja siitä lähtien olenkin tuhonnut kankaita aivan kiitettävästi... Ihan kirjaimellisesti tuhonnut, ainakin yhden Marimekon velourkankaan, josta kaavailin kotiverkkareita. Nooo... sain KOTIverkkarit (toivottavasti kukaan ulkopuolinen ei bongaa minua ne päällä). Kangasta oli nimittäin leveyden puolesta liian vähän ja jouduin tinkimään nukan (ja langan-) suunnasta. Voin kertoa, ettei se kannata. Muistiin jatkoa varten minulle ääliölle: 

- tarkista kankaan leveys ennen ostoa

- leikkaa velour samaan nukansuuntaan

- tee kunnollinen koeompelu

Tämäkin karmiva kokeilu oli siis hyödyllinen, koska muuten nuo ylläolevat opit eivät ehkä olisi jääneet mieleen... ja tulihan siinä samalla testailtua uutta työkaluakin - ja verkkarikaavaa ;)

Tässä vielä yksi "luomus" joka on presaumurikaudeltani: imetyspaita vol 2, kankaana jokin ryppyneulos. Ihan kiva, vaikkakin kauluksesta tuli hieman löpsö ja hihoissa olisi saanut olla enemmän pituutta. Tähänkin paitaan liittyy yksi ääliöoppitunti: yritin tuunata tuohon luukkuun framilon-nauhaa, eikä se ottanut millään onnistuakseen. Lopulta jouduin leikkaamaan koko kokeilun pois ja tekemään luukun ilman framilonia.... Seuraavan kerran kun kokeilin framilonin ompelua yhteen löpsähtäneeseen imetyspaitaan, tajusin tarkistaa kolmipistesiksakin tikinpituuden ja -leveyden. Ja kas, kuminauhan ompelu ei ollutkaan niiiiiin vaikeaa. Kröhm. (Hakkaa tyhmää päätään seinään.)

Saumurointikokeiluni ensimmäinen uhri oli tämä Marimekon oranssimusta tasaraitainen trikookangas. Esikoinen sai siitä T-paidan. Jotta paita olisi hieman poikamaisempi, kokeiluapplikoin paitaan Metsolan ruskeasta traktorikankaasta yhden traktorin. Tässäkin paidassa on parit oppitunnit: 

- kannattaa tarkistaa, miten päin on ompelemassa hihaa, ettei saumuroi sitä nurinpäin... (kröhm)..

- applikoinnissa kannattaisi käyttää liimaharsoa (kröhhm)...

Ompeluharjoitusten vastapainoksi jotain tuttua ja turvallista- maaliskuun ensimmäinen valmis neuletyö. Ja sekin on ihan vaan pienet jämälankasukat. Jäminä käytin 7 veljestä polkkaa ja 7 veljestä luonnonvalkoista vuosikertalankaa. Molempia jäi vieläkin harmillinen nökkönen, joten johonkin projektiin täytyy nekin vielä upottaa. Mutta kuitenkin, sain aikaan perussukat joihin olen ihan perustyytyväinen. 

Skimba skimba :D

Kun muut jo lopettelevat hiihtolomiaan, me vasta aloitimme. Auto ylitäyteen pakattuna suuntasimme allekirjoittaneen muinaisiin kotimaisemiin Länsilappiin. Nostalgian lisäksi olen äärimmäisen iloinen myös siitä, että samalla pääsimme myös Suomen ehdottomasti parhaisiin mäkiin.

Koska importoimme myös isovanhemmat etelän tuliaisina, meillä on todellinen mahdollisuus miehen kanssa viettää laatuaikaa rinteessä - yhdessä! Ja koska vauvamme on mallia "ei tuttia, ei pulloa", valitsimme majapaikan rinteiden juurelta, jotta ruokahuolto pelaa - ja osuimme todella nappiin valinnassamme. Lomahuoneistostamme ei puutu mitään, eikä sijainti jätä lainkaan toivomisen varaa. Huonon sään sattuessa voimme lillua kylpylässä, johon pääsemme mukavasti sisäkautta. Tänään, ensimmäisenä tehokkaana lomapäivänä, ilmojen valtias oli kuitenkin myötä. Täydellinen auringonpaiste, pikkupakkanen, eikä edes Yllästä normaalisti riivaava tuuli kiusannut. Voi tätä onnea!

Tämän viikon saa myös Bernina lomailla, eikä neuleillakaan ole kiire. Näihin kuviin, nähin tunnelmiin :)

Imetyspaita

Maaliskuun alku on mennyt aika lailla kaavoja piirrellessä. Yhden ompeluksen olen sentään saanut aikaiseksi, ihan itselleni. Pitkähihaisia imetyspaitoja minulla ei ole kovin montaa, joten sellaisen surautin Eurokankaan kilotrikoosta. Yllätyksekseni kaava (jostain SK:sta vuodelta 2005) oli aika helppo ja paidasta tuli ihan hyvä, vaikka jouduin säästelemään kangasta tekemällä puserosta hieman lyhemmän kuin piti. Harmittaa vain se, että unohdin tuunata tuon imetysluukun framilon-nauhalla, mutta taidan tehdä sen myöhemmin, jos trikoo löpsähtää (kuten se muissa tämän mallisissa paidoissani on tehnyt).

Muut ompelukset tulevat sitten lapsosille. Saapa nähdä, viitsiikö niitä täällä esitellä :)

Peräti kolme päivää meni, etten neulonut mitään. En silmukkaakaan. Sitten kädet alkoivat tuntumaan liian joutilailta. Eiköhän jotain valmistu puikoltakin tässäkin kuussa :D

Lankahamsteroinnin viimeinen tuotos- kevättä rinnassa!

Pitsirinnustainen helletoppi Novitan Samoksesta livahti puikoilta eilen ja päätti hamsterikuukauteni. Havaitsin, että pitsineule pyöröillä ei ole minun ominta alaani. Jotenkin silmukoiden ja kierrosten laskeminen vaatisi enemmän keskittymistä kuin mitä voin tässä elämänvaiheessa panostaa. (Pienten lasten kanssa rauhallista keskittymisaikaa on yleensä n. 5 sekuntia kerrallaan.) Tämä keskittymiskyvyn puute näkyy valitettavasti myös työn jäljessä, vaikka purinkin työtä useampaan otteeseen korjatakseni virheitä :-P Plääh.

Kulutuksessa jäin kokonaisuudessa alle kilon mutta hyvin meni, ylitin tavoitteeni, joka oli puolen kilon kieppeillä langan määrässä. Myös kaikki suunnitellut neuleet valmistuivat. Tokihan puikoilla ja päässä on vielä monta projektia odottamassa :) Mutta nyt maaliskuussa koetan tuhota kangasvarastoa enemmän - eli hellemekkoja ompelemaan! Jospa ne kesäksi valmistuvat, ja mielellään tämän vuoden kesäksi ;)