Pikkupikku kokeilupaita ja myssy autokuosilla

Kaivoin viikonloppuna ompelukoneen ja saumurin pölyisten huppujensa alta ja jatkoin siitä, mihin jäin edellisellä kerralla, eli Metsolan on the road-kankaan tuhoaminen jatkuu :)


Halusin kokeilla, miten tällaisen "kirjekuori" kaula-aukkoisen vauvapaidan ompelu luonnistuu, koska löysin kaavan jostan vanhasta SK:sta (olikohan se 5/2004, tai jotain...). Ohjeen mukaan kauluksen kanttaus tehtiin trikoovinonauhalla ja niinpä varastosta löytynyt musta trikoovinonauha pääsi neulan alle. Tähän kaavan kokeiluversioon en kehdannut alkaa kanttaamaan helmaa ja hihansuita, joten tein niistä vain vähän pitemmät ja päärmäsin kaksoisneulalla. Muuten paita onnistui ihan hyvin, kokokin (80 cm) meni aika lähelle, eli pikkaisen kasvunvaraa oli MUTTA kaulus oli aivan liian löpsö. Niinpä ompelin vielä nepparit molempiin sivuihin pitämään kaula-aukkoa ryhdissä. Seuraavaan paitaan (jos vielä käytän samaa kaavaa) kokeilen laittaa kanttauksen resorilla. Ja ehkä pikkaisen kavennan vartaloa, kun tuo pikku-ukko on aika solakka tapaus.

Pikkuisen neliömyssyn ompelu oli helppoa kuin heinänteko. Syyskäytössä ajattelin, että joustofrotee riittää ilman vuoritustakin, joten saumuroin vain pari neliötä yhteen ja päärmäsin leveästi kaksoisneulalla. Aikaisemmin tein samanlaisen "pannumyssyn" ihanasta Metsolan ruskeasta traktorikuosista ja se pipo on ollut kovassa käytössä. Ukkelin pää vain kasvaa niin vauhdilla, että piti tehdä uusi vähän tilavampi.

Palmikkosukat mummille

Mummi (=äitini) täytti vuosia ja mitäpä muutakaan sitä lahjoittaisi sukkia kutovale mummille kuin sukat :) Ei sentään, mummi ei onneksi ole himoneuloja, eikä ensinkään neulo mitään erikoisempaa sukkamallia. Senpä vuoksi neuloin välipalana nämä kivat palmikkovillasukat uudesta ihanasta purppuran sävyisestä 7 Veljeksestä. Tuo väri ei vain jättänyt minua rauhaan, vaan halusi hypätä ruokakaupassa mukaan, vaikka lankavarasto pullistelee liitoksissaan. Siispä lanka oli äkkiä käytettävä hyväksi :D

Tämän malliset sukat neuloin viime Jouluna anopillekin ja silloin tykästyin malliin kovasti. Ohje löytyy Novitalta.

Käväisin viime viikolla pienessä leikkauksessa ja siksipä meillä oli muutaman päivän ajan isovanhemmat (=miehen vanhemmat) kyläilemässä ja apuna lasten hoidossa. Viikonloppuna sain jopa kaivettua ompelukoneenkin naftaliinista taas pitkästä aikaa. Tuntuipa kivalta! Esikoinen lähti vielä  mummoloimaan pariksi päiväksi. Pikkuinen ikävöi selvästi isoveikkaa. Niin minäkin <3

Merinovillan pehmeyttä

Pikku neliveto sai vihdoinkin uuden villatakkinsa kokeiltavaksi.

Kovasti nuo räikeän vihreät napit kiinnostivat :D

Ohje tähän vauvan kirjoneulevillatakkiin löytyy täältä. Tulipa siis pitkästä aikaa kokeiltua pienimuotoista kirjoneulettakin, eikä tuntunut lainkaan pahalta! Kaarrokkeen kavennukset upposivat aika nätisti kirjoneuleen sekaan ja saumoja tuli vain mitättömät pätkät kainaloihin, koska hihat neulottiin kaarrokkeeseen asti pyörönä. Minähän tunnetusti niin tykkään neuleiden saumojen ompelusta... Onneksi on olemassa saumattomiakin ohjeita, joista nyt olen innostunut.

Neulomisen helppoudesta huolimatta takki meinasi jo hukkua neulekorin pohjalle odotellessaan "niitä oikeita" nappeja. Ja sitten vielä sitä nappien ompelua. Onneksi koko 74/80 oli ennakointini mukaan aika reilu joten vitkastelu neuleen viimeistelyssä ei haitannut ja takki mahtuu nyt varmaan ainakin johonkin asti talvea vauvelin ylle.

Lankana oli Dropsin Merino Extra Fine, joka on 100%:sta merinovillaa ja kestää konepesun. Pehmeydessään tuo lanka voisi kilpailla pumpulin kanssa. Voisin sortua hamstraamaan tätä tavaraa isompiinkin projekteihin ;)

Kirjoja mummin kätköistä

Viikonloppuna käytiin mummilassa, joka antiikki- ja retrofriikin on varsinainen aarreaitta. Mummi oli löytänyt/hankkinut ompelu- ja neulontakirjoja käsitöihin hurahtaneelle tyttärelleen (joka raaskii hankkia kirjoja vain kirjastosta). Jostain kätköistä oli löytynyt retroaarre, vuodelta 1972 oleva kirja "Ompelen Lapselleni". Kivoja juttuja tuossa kirjassa kyllä ihan nykypäiväänkin sovellettavaksi mutta enemmän ehkä tytöille. Ehkäpä kuitenkin jonkin kylpytakin tai myssyn tuosta kirjasta vielä tekaisen.

"Suuri neulonta- ja ompelukirja" puolestaan sisältää valtavan pläjäyksen tietoa neulomisesta, virkkaamisesta, kirjonnasta, ristipistoista, kanavatöistä ja ompelusta ihan perusjutuista monimutkaisempiin juttuihin asti. Erinomaisen hyödyllinen opus. Näyttää ihan tuoreelta, vaikka julkaisuvuosi oli jotain 1995.

Tuoreempaa tuotantoa on kirja "Ompelun iloa! Loihdi uutta kierrätyskankaista" Kiva kirja myöskin ja toimii varmasti ihan hyväänä inspiraation lähteenä. Monesti se tilkkulaatikko pullistelee ja odottaa vain sopivaa kohdetta, johon kivan kankaan jämäpalasia voisi soveltaa. Tästä opuksesta löytyy ideoita pientenkin kangastilkkujen tuhoamiseen.

Näin saatiin kirjastoa kartutettua. Edelleenkin ainoa mitä puuttuu, on se aika toteuttaa kaikki ideat, joita mielessä pyörii. Voi kun saisi niitä lisätunteja vuorokauteen. Ei kellään olis kaupan? :D

"Ändi bööd" ja viaton ihmetys - mistä näitä lankakeriä oikein tulee?!?!

Esikoinen on armoton Angry Birds-fani. Olin kuitenkin liian saita ostamaan pojalle "oikeaa" Angry Bird-pehmolelua, joten päätin sellaisen askarrella itse jämälangoista :D Ideaan viimeinen sysäys tuli Heivattujen Kudelmien MariJ:n blogista (terveisiä vaan sinne!), jossa Mari oli virkannut parikin hienoa vihaista lintua omalle pojalleen.

Löysin jämälankakoristani juuri oikean punaista akryylilankaa, joka lienee peräsin jostain 70/80-lukujen taitteesta ja äidiltäni :) Nokan keltainen lanka on samoja peruja. Valkoinen ja musta lanka ovat tuoreempia 7veljestä ja Nallea omista varannoista. Jostain syystä lintu lojui lähes valmiina kuukauden päivät, ennen kuin viimein sain itseäni niskasta kiinni ja tein puuttuvat heltat ja pyrstön. Eihän tämä ihan kaupallisen pehmolelun näköinen ole mutta ainakin se on rakkaudella tehty. <3

"Ändi Bööd" esikoispoikasen pyynnöstä
Malli omasta päästä
Langat vuosikertavarastoista jämälangoista
Virkkuukoukku 3,5mm

Ja sitten....kesän aikana olen sortunut aika moneen otteeseen lankaostoksille. Poden siitä hippasen morkkista mutta puolustuksekseni saon, että suurimmalle osalle lankoja on jonkinlainen käyttötarkoitus tiedossa. Kun olisi vielä siihen toteutukseenkin aikaa :)

Nämä aarteet hamstrasin jo heinäkuussa Münchenistä ihanasta Ludwig Beckin lankakaupasta. Pyörin kaupassa aivan ihmeissäni siitä värien ja erilaisten eksoottisten lankojen määrästä huumaantuneena. Mies ja poikaset odottivat hieman kärsimättöminä, että saako se äiti mitään ostettua - joten nämä kerät lähtivät mukaan paineen alla ;) Kaksi kerää pätkävärjättyä purppurasävyistä Lang yarnsin Jawoll Magicikia ja kaksi kerää ihanan pehmeää Lana Grossan merinovillaista Bingoa (oli vaan niin hupaisa nimi tuolla langalla....). Ensiksi mainitulle on käyttötarkoitus selvillä ja projekti meneillään - Bingolle ei vielä sitä oikeaa mallia ole löytynyt. Jätin kauppaan ne merkillisimmät, kalleimmat ja houkuttelevimmat langat - esim. jakinvillat. Ehkä joku toinen kerta...

Näiden lisäksi olen sortunut ostamaan 500g Novitan uutuutta Keloa, jota yritän parhaillaan työstää 10mm puikoilla. Eivät nuo paksut puikot ole oikein minun juttuni muttta katsotaan, saanko sinniteltyä Keloni liiviksi vai en...

Eikä siinäkään vielä kaikki: Tokmannilta oli pakko ostaa tarjouslankoja, 600g ruskeaa Seiskavekkaa ja 100g vihreää Nalle Aloeveraa. Ja jotta lanka ei vain loppuisi kesken, sorruin ruokakaupassa vielä yhteen kerään purppuraista 7 Veljestä. Alkukesästä olin hamsteroinut mm. jo Fabelia ja Merino Extra Finea. Huh. Kesän aikana lankavarasto on siis kasvanut reilut 2kg. Aika monta projektia onkin "vaiheessa".

Niistä toivottavasti lisää piakkoin...

Kesä...

...oli ihana. Viihdyimme paljon veden äärellä. 

 Hailuodossa pitäisi käydä useammin.

Baijerissa olemme aina viihtyneet. Niin tälläkin kertaa. Vauveli kävi isoiveikan synnyinmaassa ekaa kertaa.

  Ja mökki, siellä voi katsella järvelle ihan rauhassa. Uida ja kurpoa, kukin tyylillään. Poimittiin mustikoita ja kantarelleja ja minä toivotin syksyn tervetulleeksi. <3