torstai 24. maaliskuuta 2011

Paluuta arkeen, ompelusulkeisia ja kuinka vanhakin koira joskus oppii uutta

Ylläksen viikko on nyt sitten historiaa, harmi kyllä. Toisaalta nautin aina kotiin ja turvalliseen arkeen palaamisestakin (varsinkin lapsiperheen näkökulmasta). Lomaviikko meni todella nopeasti ja rinteeseenkin ehdin kolmena päivänä. Yhtenä päivänä mentiin miehen kanssa yhdessä (todellista laatuaikaa) ja yhtenä päivänä laskettelin hyvän ystävättären kanssa, joka on samassa elämäntilanteessa (laatuaikaa sekin). Kolmas rinne(ilta)päivä vierähti ihan yksin mäessä, en vain voinut vastustaa auringonpaistetta ja tilaisuutta, joka oli tarjolla, kun lastenhoitoapua oli käytettävissä :D

Muut päivät vietettiin perheen kanssa, kävimme mm. Lainion lumikylässä - hieno paikka! Alla oleva jääveistos tervehti meitä siellä. Ja paljon muuta - kuvittelin rakennelmaa paljon pienemmäksi mutta siellähän oli lumi- ja jääveistoksia, juhlasaleja ja uniikkeja jäähotellihuoneita ihan nokko.




Lomalla koetin parannella pahaa saumurikuumetta. Menestyksettä - marssin jo tiistaina saumurikauppaan ja siitä lähtien olenkin tuhonnut kankaita aivan kiitettävästi... Ihan kirjaimellisesti tuhonnut, ainakin yhden Marimekon velourkankaan, josta kaavailin kotiverkkareita. Nooo... sain KOTIverkkarit (toivottavasti kukaan ulkopuolinen ei bongaa minua ne päällä). Kangasta oli nimittäin leveyden puolesta liian vähän ja jouduin tinkimään nukan (ja langan-) suunnasta. Voin kertoa, ettei se kannata. Muistiin jatkoa varten minulle ääliölle: 

- tarkista kankaan leveys ennen ostoa
- leikkaa velour samaan nukansuuntaan
- tee kunnollinen koeompelu
Tämäkin karmiva kokeilu oli siis hyödyllinen, koska muuten nuo ylläolevat opit eivät ehkä olisi jääneet mieleen... ja tulihan siinä samalla testailtua uutta työkaluakin - ja verkkarikaavaa ;)


Tässä vielä yksi "luomus" joka on presaumurikaudeltani: imetyspaita vol 2, kankaana jokin ryppyneulos. Ihan kiva, vaikkakin kauluksesta tuli hieman löpsö ja hihoissa olisi saanut olla enemmän pituutta. Tähänkin paitaan liittyy yksi ääliöoppitunti: yritin tuunata tuohon luukkuun framilon-nauhaa, eikä se ottanut millään onnistuakseen. Lopulta jouduin leikkaamaan koko kokeilun pois ja tekemään luukun ilman framilonia.... Seuraavan kerran kun kokeilin framilonin ompelua yhteen löpsähtäneeseen imetyspaitaan, tajusin tarkistaa kolmipistesiksakin tikinpituuden ja -leveyden. Ja kas, kuminauhan ompelu ei ollutkaan niiiiiin vaikeaa. Kröhm. (Hakkaa tyhmää päätään seinään.)



Saumurointikokeiluni ensimmäinen uhri oli tämä Marimekon oranssimusta tasaraitainen trikookangas. Esikoinen sai siitä T-paidan. Jotta paita olisi hieman poikamaisempi, kokeiluapplikoin paitaan Metsolan ruskeasta traktorikankaasta yhden traktorin. Tässäkin paidassa on parit oppitunnit: 

- kannattaa tarkistaa, miten päin on ompelemassa hihaa, ettei saumuroi sitä nurinpäin... (kröhm)..
- applikoinnissa kannattaisi käyttää liimaharsoa (kröhhm)...






Ompeluharjoitusten vastapainoksi jotain tuttua ja turvallista- maaliskuun ensimmäinen valmis neuletyö. Ja sekin on ihan vaan pienet jämälankasukat. Jäminä käytin 7 veljestä polkkaa ja 7 veljestä luonnonvalkoista vuosikertalankaa. Molempia jäi vieläkin harmillinen nökkönen, joten johonkin projektiin täytyy nekin vielä upottaa. Mutta kuitenkin, sain aikaan perussukat joihin olen ihan perustyytyväinen. 




2 kommenttia:

Hatatuu kirjoitti...

Voi nuohan näyttää kaikki hyviltä. Ei noita vikoja kyllä kuvista huomaa. Hienot ovat sukatlkin, tarttis uskaltaa noin reippaasti yhdistellä lankoja, en olisi tuollaisia keksinyt itse tehdä. Blogiimme vastasin kommenttiisi, liitän tähän tuon kuminauhan saumurilla ompelukohdan:

Mittasin oikean kokoisen kuminauhan, ompelin lenkiksi, ompelin oikealle puolelle saumurilla yläreunaan, taitoin nurjalle ja sitten vielä taitoin kerran piiloon. Päältä ompelin pystysuorasti neljästä kohtaa, olisi tietysti voiinut tikata näkyviinki, mutta näin ei vyötärölle tullut ainuttakaan ommelta näkyviin (ompeleet kun menivät raitoihin piiloon).

MysteryKnitter kirjoitti...

Nice projects you have there.